Jouluaatto tuli ja meni, iliman sen suurempia ilotulituksia. Syömässä käytiin äireen joulupöyräs, joka kyllä notkuki kaiken näkööstä herkkua. Kinkku saatiin Isännän kans melekeen loppuhun, vaikka kyllänsä isoo lihakönttä paistettihin... Nyt sitte pitääs miettiä jotta millä sen kaiken ruuan ja suklaan sais vyötäröltänsä hukattua. Pitänee teherä perinteeneen uuren vuoren lupaus kilojen karistamisesta, tosin se ei pelekkä lupaus ei auta mitää... Tairan aloottaa sen kammottavan pussikuurin, joka on melekeen jokaikiselle ku kirosana. Jaa miksikö, no meeppä ny julukisesti sanomahan jotta syöt nutriletin pusseja usiamman viikon. Johan löytyy neuvojaa ja sanojaa... Jos se ny ei suoranaisesti syöpää aiheuta niin kyllä siitä joku tauti vähintään tuloo, jos ei muuta niin isoo finni nenän päähän tai jotaki muuta vastaavaa... No sillä kirosana kuurilla kyllä lähti viime vuoren aikana 28kg, joista ny tosin on tullu seittemän takaasi, mutta siitei sovi syyttää pussikuuria vaan omaa kättä joka kummasti on syksyn mittahan lapannu ääntä kohti kaikkia muuta ku porkkanaa... Suklaata.... ja pullaa...  ja lisää suklaata... 

Josta sitte tuliki mielehen, jotta nuo kaikki suklaat pitää syörä pois ennen vuoren vaihretta... No siinei taira tällä suklaan kulutuksella tulla mitää ongelmaa, mutta ens vuoren aluus niitei saa olla, ei eres paperia jälijellä, koska sitte sorrun vähintäänkin makianhimos nuolemahan niitä papereita...

Koirien joulu oli köyhä, vaivaaset puruluut vain annettihin, tämä on vastaus jos koirilta joku kysyys, tosi asias neki veti kyllä kinkkua ja laatikoota, jos ei ny saman verran ku minä, niin kokoon suhteuttettuna kyllänsä paljon. Pupeli ei jakaantunut jouluaattona, vaikka laskettu aika tuolla lainapupelilla silloon oliki, eikä tänäänkää, vaikka kuinka oon yrittäny sille sanoa että ny olis aika. Ei oo eres pesää tehtynä=(.  Saas nähärä koska niitä pieniä ruttunakkeja tähän taloon ilmestyy. Ainaki niitä orotetaan, mutta orottavan aika on tietysti pitkä, ja pupeli vääntää kääkylänsä aiva mun kiusaksi tietysti joskus ens viikolla....

Mä jään orotelemahan, pupelin penikoota... Kirijootan sitte taas, jos ei muuten niin omaksi iloksi ja muitten kiusaksi XD....